73080.jpg

Lassi ja Matti lähdössä penkkariajelulle poikalyseon edestä. Pojilla on karvahatut päässä ja susiturkki päällä, ja Matilla kädessä minun neulomani käsineet.

Vähän aikaa siitten Tuulia kirjoitti, että keskeneräisten sukkien näyttäminen tuottaa epäonnea. Samaa sanottiin siitä, että neuloisi sormikkaat poikaystävälle. Luulen, että sormikkaiden osalta sanonta on saattanut tulla siitä, että ainakin kuviosormikkaiden neulonta on vaativa suoritus. Oli ainakin minulle. Sormikkaista tulee helposti liian kireät tai liian löysät, sormista liian lyhyet. Minun tehtäväni oli helppo, sillä poikaystäväni sormet olivat tyypilliset pianistin sormet, pitkät ja laihat. Minulla oli ja on edellen yhtä leveä kämmen kuin poikaystävälläni (=miehelläni) ja sormetkin melkein yhtä pitkät. (Harmi, kun en mennyt soittotunneille vaan laitoin nuotit halkopinon väliin ja menin leikkimään ajopeliä.)

Suureksi ilokseni huomasin, että meillä on valokuva, jossa mestariteokseni, miehen neulotut sormikkaat näkyvät. Ne olivat poikaystäväni toivomuksen mukaan tummansinistä ja harmaata ja hajosivat täysin, kun hän piti niitä seuraavana talvena sotaväessä.