51411.jpg

 

Oli itsestään selvää, että tein häämekon itse. Helpottaakseni työtäni ostin pitkät, kyynärpään yläpuolelle ulottuvat silkkihansikkaat - hihat voisivat olla lyhyet. Ostin Helsingistä italialaiset valkoiset kengät, joissa oli hyvin korkeat kannat. Samoin ostin materiaalia mekkoon ja huntuun.

Siihen aikaan oli muotia lyhyt häämekko, se taisi ulottua juuri ja juuri polviin. Päätin, että huntu olisi mekon pituinen. Ompelin mekon ripsistä. Heti minun kotiin tultuani, muutama päivä ennen häitämme, pikkusiskoni joka oli aivan samaa kokoa kuin minä, seisoi keittiöntuolilla mannekiinina hääpukuni nurin päällään ja minä sovitin sen sopivaksi.

En ottanut huomioon sitä, että aina Helsingistä tultua olin laihimmillaan, sillä rahat olivat vähimmillään. Niinpä mekosta tuli niin tiukka, että en voinut syödä mitään hääpäivänä. 

Olin suunnitellut tekeväni häämekosta kastemekon lapsille, mutta se varastettiin kotini aitasta. Tein kastemekon valkoisesta puuvillasta ja laitoin hunnun siihen koristeeksi. Lisäkoristeeksi tuli pitsiä, joka oli ollut joskus anoppini kauluksessa. Valkaisimme sen, ja siitä tuli koketti kastemekkoon. Kuvassa on tytär kastemekossa. 3 1/2 -vuotias isoveli miettii tätä elämän mysteeriä, uutta ihmistä joka on hänen sisarensa.

 

51414.jpg 

Pikkunaisen ensimmäinen juhlapuku.