Olin käymässä Kiasmassa erään taiteilijatuttavani kanssa. No, tuli käveltyä ja juteltua, sillä näyttely ei kiehtonut meitä kumpaakaan.

Käsityöt olivat siellä uusissa yhteyksissä. Eräässä huoneessa oli suuria (petit pointilla tehtyjä?) gobeliineja, joissa oli lisäyksiä, muunnoksia vähän samaan tyyliin, kuin on ollut jo kauan muotokuvia, joille on maalattu koiran tai kissan pää. Niissä on kuitenkin huumoria, mutta Kiasman näyttely oli ahdistava ja vastenmielinen.

Ehkäpä sen vastapainoksi tunsin tarvetta laittaa iloisen nappiasun käsityöblogiinkiin. Silloin kun maailma on levoton ja synkkä, syntyy aina huumoria ja romantiikkaa. Silloin syntyy myös kauniita käsitöitä. Ehkä tämä blogin sisustaminenkin on käsityötä, ainakin se on askartelua.

38478.jpg